Suomennettu hartaudesta: How did we get to this point? (Charlyne Cares Devotion 21.5.2019)

Tämän päivän kirjoitus on Bobilta, joka oli tuhlaaja, joka palasi takaisin kotiin. Menimme uudelleen naimisiin ja olimme naimisissa vielä 23 vuotta ennen kuin Herra otti hänet Taivaan kotiin. Bob kirjoitti 19 kirjaa tuhlaajan näkökulmasta noiden kahden vuosikymmenen aikana avioeromme ja uudelleen avioitumisemme jälkeen. –Charlyne

Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.
Jes 53:6

Vaikka RMM:n toimistomme on vain vajaan kilometrin päässä, aina kun yksi lapsistamme meni naimisiin ja muutti pois kotoa, heidän entinen makuuhuoneensa muutettiin RMM:n käyttöön. Sen seurauksena me teemme Charlynen kanssa usein töitä kotona kahdessa toimistossa, jotka ovat talomme vastakkaisilla puolilla.

Yhtenä iltana päivällisen jälkeen meillä molemmilla oli töitä ja sovimme, että tapaamme olohuoneessa yhdeksältä illalla. Olimme viettäneet illan lukien ja kuunnellen juttuja tuhlaajapuolisoista.

Tiedätkö sen perimmäisen kysymyksen, jota monet näistä tuhlaajista kysyvät itseltään? “Miten me jouduimme tähän pisteeseen?” Kukaan mies tai nainen ei herää yhtäkkiä sanoen “Hyvää huomenta. Tämä saattaisi olla hyvä päivä jättää perheeni ja uskoni.” Ei, Saatana on paljon hienovaraisempi. Paholainen istutti houkutuksen siemenen, kasteli sitä mahdollisuudella ja lannoitti sitä itsekkyydellä. Se jatkoi kasvamistaan, kunnes se otti valtaansa koko perheen ja joku kysyy “Miten me jouduimme tähän pisteeseen?”

Kun olimme Charlynen kanssa lopetelleet sinä iltana, televisio pantiin päälle. Uutisissa kerrottiin hoitokodissa olevasta 14-vuotiaasta, joka oli ammuttu ja tapettu myöhään illalla, kun hän oli ajanut varastetulla autolla. Uutista seurasi mainos uudesta televisio-ohjelmasta, jossa neitsyyttä pidettiin vitsinä. Mainos oli vähintäänkin mauton. Seuraavassa mainoksessa mainostettiin moottoriöljyä, mutta siihenkin oli huolellisesti upotettu alatyylinen lausahdus. Se riitti minulle, joten pysäytin television, käännyin Charlynen puoleen ja kysyin “Miten me jouduimme tähän pisteeseen?”

Mitä on tapahtunut yhteiskunnalle, puhumattakaan seurakunnalle, kun vitsaillaan siitä, mikä on pyhää, ja peitellään perheen ongelmia? Miten me jouduimme tähän pisteeseen?

Heräsin useamman kerran sinä yönä ja ajattelin tuota kysymystä. Miten yhteiskunta joutui tähän pisteeseen, ettemme osaa edes päättää, mikä on oikein ja mikä väärin? Miten me jouduimme tähän pisteeseen, että Jumalan miehet ehdottavat avioeroa kärsiville pariskunnille? Miten me jouduimme tähän pisteeseen, että moniavioisuus on hyväksyttävää, vaikkakin vain yksi kerrallaan? Miten me jouduimme tähän pisteeseen, että lasten pahoinpitelyä, jota sanotaan avioeroksi, määrätään lapsille oikeudessa?

Kun mietiskelin tuota kysymystä, löysin vastauksen siihen, miten me jouduimme tähän pisteeseen. Se johtui minusta. Entisenä tuhlaaja-aviomiehenä, minun tulee hyväksyä vastuu asioista sellaisena, mitä ne ovat tänä päivänä.

Kun minä lähdin pois perheeni luota, vahingoitin enemmän kuin vain omaa perhettäni. Ensinnäkin satutin itseäni. Yksi yhteys paikallisessa seurakunnassa katkesi avioeromme takia. Heikentynyt seurakunta heikentää myös yhteiskuntaa. Surullista kyllä, minun ja minun päätöksieni takia asiat ovat nyt tällä tavalla kuin ne ovat. Televisioverkot voivat pilkata neitsyyttä, avioliittoa, joulua, kristittyjä ja paljon muuta sen takia, mitä minä yksilönä sallin omalla esimerkilläni.

Kun tuhlaajapuoliso kysyy kumppaniltaan “Miten me jouduimme tähän pisteeseen?”, hän tietää jo vastauksen. Oikeasti hän kysyy “Miten me pääsemme takaisin siihen, missä meidän pitäisi olla?”

Kun henkilöistä tulee sitä, mitä meidän pitäisi olla, Jeesus Kristus keskiössä, perheistämme voi tulla sitä, mitä niiden pitäisi olla. Kun perheemme ovat kaikkea sitä, mitä niiden pitäisi olla, näetkö miten seurakuntamme vahvistuvat? Vahvat seurakunnat ovat aina olleet vahvan yhteiskunnan perusta.

Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.
Room 6:22-23

“Miten me pääsemme takaisin siihen, missä meidän pitäisi olla?” Ei ole väliä, kysyykö kysymyksen yksi henkilö, perhe, seurakunta vai yhteiskunta, vastaus pysyy samana; kääntymällä takaisin Herran Jumalan, meidän Luojamme, puoleen. Jos jatkamme kurssilla kohti itsetuhoa, perheen tuhoa ja seurakunnan tuhoa, tulemme todistamaan myös yhteiskunnan tuhoa. Jonkun tulee laittaa jarrut päälle ja se joku on minä ja sinä.

Mikä on perheen, seurakunnan ja yhteiskunnan eheytymisen alkupiste? Että jokainen meistä kääntyy Herramme Jumalan puoleen ja antaa Hänen henkilökohtaisesti tehdä meidät sellaiseksi kuin Hän haluaa meidän olevan. Kun opimme kuuntelemaan ja seuraamaan Häntä kaikin tavoin, kaatamamme dominot alkavat nousta ylös järjestyksessä taas kerran.

Saanko kysyä sinulta vaikean kysymyksen? Missä sinä olet tänä päivänä? Oletko myyty Jeesukselle Kristukselle, valmis palvelemaan Häntä ja seuraamaan Häntä hinnalla millä hyvänsä, vai oletko vain sivustaseuraaja?

Käytä tämä aika siihen, että seisot niin vakavissasi avioliiton puolesta, että tuhlaajasi löytää vastauksen kysymykseensä “Miten me pääsemme takaisin siihen, missä meidän pitäisi olla?” katsomalla sinuun.

Heinäkuun 7. päivän iltana vuonna 1987 istuin sänkymme reunalla, kun olin juuri mennyt uudelleen naimisiin Charlynen kanssa muutama tunti aikaisemmin. Kysyin itseltäni “Miten me jouduimme tähän pisteeseen?” Vastaukseni yli kaksi vuosikymmentä sitten on suunnilleen sama kuin vastaukseni tänään. Päädyimme tähän, koska minulla oli rukoileva vaimo, joka vakavasti seisoi avioliittomme puolesta ja oli valmis seuraamaan Jeesusta hinnalla millä hyvänsä, kunnes Hän parantaisi avioliittomme.

Paljon on pelissä. Seurataan me Jeesusta, kun Hän uudelleenrakentaa ihmisiä, perheitä, seurakuntia ja yhteiskuntaa Hänen suunnitelmansa mukaan. Niin kuin Paavali sanoi:

Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta.
1 Kor 11:1

Minun täytyy kommentoida tänään Bobin tekstiä: Aamen!!! Bob, rakas aviomieheni, jota minulla on ikävä joka päivä, tämä oli mahtava teksti, jossa on niin paljon totuutta! Rakas odottaja, rukoillaan, että kaikki avioliitot parantuisivat ja että seurakuntamme pastorit LOPETTAISIVAT kehottamasta ihmisiä avioeroon, vaan sen sijaan kehottaisivat heitä etsimään alttarin. Sinusta tulee rukoustaistelija avioliittosi sekä muiden avioliittojen puolesta ja kerrot kärsiville puolisoille Jumalan totuuksia avioliitoista. Huuda sitten avuksi Herraa, että hän tulisi väliin ja parantaisi ja herättäisi henkiin kuolleen avioliittosi! Herra ei ikinä jätä tai hylkää sinua! Älä luovuta! Taistele aviomiehesi tai vaimosi ja avioliittosi puolesta! “Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Luuk 1:37 Rakkaudella – Charlyne

Koska Hän elää,
Bob Steinkamp
Rejoice Marriage Ministries

Katso uuusimmat julkaisut TÄÄLTÄ.

Lue lisää Bobin kirjoituksia TÄÄLTÄ