Lehtijuttu Mikosta

19.5.2019

Lehtijuttu Mikosta

Tämä juttu julkaistiin Kajaanin seurakunnan Kotiseurakuntani-lehdessä viime viikolla (8.5.2019 Nro 5/2019 s.12). On hienoa saada kertoa siitä, miten Jumala on toiminut meidän elämässämme. Toivomme, että voimme sitä kautta rohkaista myös muita. Rukouksessa on voimaa ja Jumala toimii, kun elämme uskossa ja otamme uskonaskeleita, pieniä tai suuria, jokapäiväisessä elämässämme. Siunausta! 🙂 -Raisa
(Alempana juttu pelkkänä tekstinä)

Haluan elää joka päivä todeksi Jumalan sanaa

PUOLISONI RUKOUS ja anteeksianto ovat vaikuttaneet ratkaisevasti elämäni suuntaan. Lähdin vaimoni luota eropaperit jäljessäni, mutta hän alkoikin rukoilla puolestani. Puolen vuoden päästä Jumala vastasi rukouksiin palauttamalla minut takaisin hänen luokseen. Siinä hetkessä tulin uskoon ja minusta tuli aivan uusi ihminen. Uskoontulon myötä Jumala eheytti myös parisuhteemme, ja olemme voineet puhua avoimesti avioliitosta ja kipeistä kokemuksista. Jaamme tarinaamme sekä tuemme puolisoidensa puolesta rukoilevia www.yksiavioliitto.fi -sivustolla, jolta myös löytyvät sanat Jumalalle ei mikään ole mahdotonta (Luuk 1:37).

LAPSUUSKOTINI oli Leppävirralla, jossa vanhempani olivat diakoneja. Muutimme v. 2007 Kempeleeseen, jossa kävin lukion. Sen jälkeen opiskelin Oulussa musiikkia; ensin ammattikorkeakoulussa, sitten yliopistossa. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani tapasin biokemistiksi opiskelevan Raisan, tulevan vaimoni, jonka kanssa päädyimme asumaan hänen kotiseudulleen Vuolijoelle v. 2014. Tällä hetkellä olen päätoimisesti koti-isä ja avustan appeni maatilan töissä. Arvostan työtäni koti-isänä, saan seurata lapsen kehitystä ja elää hänen kanssaan arkea. Raisa tekee työtä isänsä maatilalla. Tilaan kuuluu kaksi navettaa, joissa toisessa on lypsykarjaa. Pian alkavat viljan ja rehun toukotyöt.

Maaseudulla asuminen on yhteisöllisempää kuin kaupungissa, on omaa rauhaa, tilaa, luonto lähellä, ja ikkunasta näkee joen mutkittelevan peltojen keskellä. Työt ovat meillä osittain samassa pihapiirissä; muun tekemisen löytyminen on paljon omasta aktiivisuudesta kiinni. Kajaanin keskustaan on matkaa noin 45 km, mutta peruspalveluja täältä löytyy: mm. kauppa, päiväkoti, koulun ala-aste ja vanha harmaakivikirkko.

HALUAN AUTTAA ja vaikuttaa seurakunnassa. Olen kirkkovaltuustossa ensimmäistä kautta ja myös kirkkoneuvoston jäsen. Kuitenkin suurin palvelutehtäväni on elää Jeesuksen seuraajana arjessa – evankeliumi ei pääse leviämään ilman suostuvaisia käsiä ja jalkoja. Vierailemme vaimoni kanssa ihmisten kodeissa ja vanhusten luona. Viime jouluaattona tarjosimme Vuolijoella Pankkitalossa ruokailun yksin asuville. Kotona pidämme hengellisiä rukouksen ja sanan iltoja. Järjestämme tapaamisia myös oman ikäisten, samanhenkisten uskonystävien kanssa sekä kotikunnassa että muualla Suomessa. Kajaanin Kansanlähetyksen nuorten aikuisten soffaraamis on ollut meille myös tärkeä kohtaamispaikka.

Musiikki tuo paljon sisältöä elämääni. Keikkailen solistina erilaisissa tilaisuuksissa, laulan otanmäkeläisessä TuuMa-kuorossa ja johdan Lottaperinneyhdistyksen laulajia. Joskus olen kanttorin sijaisena ja tulevana kesänä näyttelen jo toista kautta Vuolijoen kesäteatterissa. Kerran kuussa pidämme hengellisiä lauluiltoja näyttämöyhdistyksen kanssa. Olen iloinen, että saan palvella Jumalaa saamillani lahjoilla. Tartun jokaiseen tilaisuuteen luottaen siihen, että Herra voi käyttää minua tahtonsa mukaan. Jumalaan luottaminen on ollut elämäni parasta koulua.

KIRKOLLISET JUHLAPYHÄT ovat hyvää aikaa muistella Jeesuksen elämää sekä tavata perhettä, sukulaisia ja ystäviä. Juhlapyhien taustalla oleva evankeliumi tarjoaa syyn juhlia vaikka joka päivä. Äitienpäiväperinteemme ovat vielä muovautumatta, sillä esikoistyttömme Eeva on vasta reilu 1½-vuotias. Muistaminen ja kukat tulevat kyllä juhlistamaan tärkeää päivää.

“Ilman Jumalan armoa ja vaimoni uskon rukouksia en olisi nyt tässä”, sanoo Mikko Yrjölä kotonaan Vuolijoella. (Kuvateksti)

Mikko Yrjölä

Toimitus Mirja Kananen