Jumalan aikataulu

Suomennettu hartaudesta: God’s timing (Charlyne Cares Devotion 10.12.2018)

Vierailijan kirjoituksen on kirjoittanut joku odottava puoliso. Alla olevat näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä kuvasta Rejoice Marriage Ministries:n tai Steinkampien näkemyksiä.

Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani ja panen toivoni sinun sanaasi.
Ps 130:5

Olen monesti kuullut sanottavan, että me elämme mikroaaltomaailmassa. Haluamme kaiken heti ja nyt ja omalla tavallamme. On vaikeaa odottaa asioiden tapahtumista. Varsinkin jos saamme Herralta Sanan avioliiton eheytymisestä. Meillä, tai ainakin minulla, on tapana ajatella, että voisimme auttaa Jumalaa jotenkin. Ehkä jos kirjoitettaisiin puolisolle kirje, se voisi auttaa, eikö? No ei. Siitä seuraa taas yksi viesti tai puhelu “Jätä minut rauhaan. Sanoin jo, että se on ohi.” Joskus ajattelen, että on jotakin, jota minun TULEE tehdä auttaakseni Jumalaa. Kyllähän minä kuitenkin tunnen puolisoni aika hyvin. Mutta ei. Jumala ei tarvitse minun apuani.

Muutamat viimeiset viikot olen nähnyt ja kuullut asioita, joissa sanotaan “Jumalan aikataulu”. Kun joku on rukoillut kanssani, hän on sanout “Jumalan aikataululla”. En halunut sitä! Tiedän, että Jumalan ajoitus on täydellinen. Minä tiedän sen! Joten miksi en vain luovuttanut ja antautunut Hänen aikatauluunsa enkä omaani? Koska aina kun joku rukoili ja sanoi “Jumalan aikataululla”, odotin automaattisesti, että Hänen ajoituksensa olisi viisi tai kymmenen vuotta tästä hetkestä eteenpäin! En halua odottaa niin kauan aviomieheni paluuta takaisin luokseni! Älä viitsi Jumala! Mutta sitten tajusin – kuka sanoi, että siinä menisi niin kauan? Luulen, että vihollinen oli vakaasti istuttanut sen päähäni, jotten hyväksyisi Hänen täydellistä, ihanaa aikatauluaan. Pelko iski ja sanoin ei. En siis pohjimmiltani luottanut Jumalaan ja Hänen aikatauluunsa. Joten kun olin sanonut “Jumala, minä luotan sinuun”, niin en todella ollut tehnyt niin. En ollut todella luottanut Häneen tämän matkan jokaisessa osassa. En ollut luovuttanut aikatauluani Hänelle. Hänen aikataulunsa voisi tarkoittaa huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa. Olin kuitenkin vain niin sidottu pelkoon ja oletin, että se tarkoittaisi ensi vuonna tai jopa viiden vuoden päästä.

Mutta minä kohotan katseeni Herraan, odotan pelastusta Jumalaltani. Jumalani kuulee minua!
Miik 7:7

Minulle nousee usein esille Lasaruksen tarina Raamatusta. Martta ja Maria lähettivät sanan Jeesukselle, että heidän veljensä oli sairas ja he tiesivät, että Hän voisi parantaa hänet. Jeesus odotti kuitenkin vielä muutaman päivän ennen kuin meni heidän luokseen. Kun he pääsivät Lasaruksen luokse, hän oli ollut kuolleena jo neljä päivää. He ajattelivat, että Hän oli myöhässä. Jos Hän vain olisi ollut siellä, niin varmasti Hän olisi voinut parantaa Lasaruksen ja hän olisi elänyt. Jos Hän ei vain olisi ollut myöhässä. Näethän kuitenkin, että Jeesus itse asiassa halusi näyttää heille Jumalan kirkkauden. Hän ei ollut myöhässä. Hän oli ajoissa.

Martta sanoi Jeesukselle: “Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” …Jeesus vastasi: “Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?”
Joh 11:21-23, 40

Jos Jeesus olisi ilmestynyt paikalle silloin, kun he halusivat, he eivät olisi saaneet nähdä tällaista ihmettä. He eivät olisi saaneet nähdä, miten läheinen ihminen nousee kuolleista. He eivät olisi nähneet Jumalan kirkkautta. Oli tärkeää, että he odottivat, jotta he voisivat nähdä, kuka Jumala todella on!

Jumala on antanut minulle opetuksia kärsivällisyydestä. Esimerkiksi tänään vein vauvani lääkärintarkastukseen. Olin ajoissa. Istuin alas vauvan kanssa ja muita ihmisiä tuli taakseni. Heitä kutsuttiin ja lähetettiin seuraavalle odotusalueelle. Me olimme kuitenkin siellä melkein 30 minuuttia myöhässä ja odotimme, että joku kutsuisi. Jopa ilman ajanvarausta olevat kutsuttiin ennen meitä. Aloin turhautua. Sitten kuulin pienen kuiskauksen “kärsivällisyyttä”. Se loksahti. Herra osoitti minulle siinä hetkessä, että sen sijaan että olisin kärsivällinen, aloin turhautua ja ärsyyntyä siitä, että muut saivat jotakin ennen minua. Muut saivat omansa ensin ja minä jäin jälkeen. Pysähdyin siinä hetkeksi ja sanoin “Ok, Herra, ymmärrän.” Sitten nimemme sanottiin ja pääsimme eteenpäin. Sen jälkeen he kuitenkin heti veivät meidät toiseen huoneeseen, mutta ne muut, jotka olivat menneet ennen meitä, odottivat vieläkin. Herra opetti minulle siinä, että vaikka muut menivätkin ensin, niin minun vuoroni oli vielä tulossa. Vaikka muut etenisivät johonkin avioliiton eheytymisessä tai heidän puolisonsa on kotona, se ei tarkoita, ettenkö saisi myös omaa vuoroani. Vuoroni on tulossa, joten minun pitää odottaa! Hän on luvannut ja minä pysyn kiinni siinä.

Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.
Matt 20:16

Samoin kuin lapsilla on eri luokkia koulussa, meillä on myös erilaisia oppimisjaksoja läpikäytävänä. Leikkikoululaiset eivät opettele laskemaan. Ei – heidän pitää ensin opetella 1+1! Kaikki on asteittaista oppimista. Emme voi hoputtaa Jumalaa. Hänen aikataulunsa on täydellinen. Luovuta oma aikataulusi. Saatat yllättyä siitä, miten nopeasti Hän voi toimia nyt, kun sinä et yritä “auttaa” Häntä! Haastan sinua kysymään Häneltä, mitkä osa-alueet omassa elämässäsi sinun täytyy luvouttaa Hänelle. Vaikka irti päästäminen saattaa aluksi sattua, saat taas rauhan ja ilon. Anna Hänen toimia. Vaikka sinun pitäisi nousta ylös joka aamu ja luovuttaa kaikki taas uudelleen. Lepää Hänessä ja Hänen vapaudessaan. Hän taistelee puolestasi.

J
Florida, USA
Rejoice Marriage Ministries

Katso uusimmat julkaisut TÄÄLTÄ