En ole ikinä tuntenut tällaista koti-ikävää

Suomennettu hartaudesta: I’ve never felt this homesick before (Charlyne Cares Devotion 27.12.2020)

Tämä kirjoitus on Bobilta, joka oli tuhlaaja, joka palasi kotiin ja oli naimisissa kanssani vielä 23 vuotta ennen kuin Herra otti hänet kotiin taivaaseen. Bob kirjoitti 19 kirjaa tuhlaajan näkökulmasta yli kahden vuosikymmenen aikana avioeromme ja uudelleen naimisiinmenomme jälkeen.

Bob kuoli kymmenen vuotta sitten tänä päivänä klo 21:45. Läpi elämänsä, Bob koki monia fyysisiä paranemisia. Bobin lopullinen parantuminen tapahtui, kun hän tapasi Herransa ja Pelastajansa joulukuun 27. päivä 2010.

Jos et ole ikinä katsonut nauhoitusta Bobin hautajaisista, ehdotan, että katsot sen. Bob oli innoissaan avioliittojen eheytymisestä ja se into oli ilmiselvää, jopa niiden ihmisten todistuksissa, jotka osallistuivat hänen hautajaisiinsa. Tänään jaan yhden viimeisimmistä teksteistä, jonka Bob kirjoitti teille, hänen erityisille ystävilleen, odottaville puolisoille ja entisille tuhlaajille.

Tämä henkilökohtainen viesti kirjoitettiin Lokakuun 1. päivänä 2010, meidän 44. häävuosipäivänämme, vain muutamia päiviä Bobin 65-vuotissyntymäpäivän jälkeen – sinä päivänä, kun saimme tietää, että hänellä on syöpä.

Charlyne

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
Ps 139:15

Jos Jumala aikoo antaa minulle sen ilon, että saan todistaa tuhlaajasi kotiinpaluuta, Hänen on parempi toimia pian. Olimme Charlynen kanssa järkyttyneitä muutama päivä sitten, kun saimme tietää, että minulla on haimasyöpä.

Tätä tekstiä kirjoitetaan muistivihkoon, kun sanelen sanoja avustajalle, joka on kanssani myöhään illalla pimentyneessä sairaalahuoneessa. Ellei Jumala tule väliin, tulen näkemään lapsenlapseni Tylerin, vanhempani ja isovanhempani, Charlynen vanhemmat, lukuisia entisiä potilaita hautausurakoitsijauraltani, kotiin palanneita tuhlaajia, odottavia puolisoita ja rukoustaistelijoita, jotka auttoivat RMM:n perustamisessa.

Odotan ja toivon hartaasti, että en joudu millään tavoin häpeään vaan voin nyt niin kuin aina ennenkin olla rohkea ja tuottaa kunniaa Kristukselle, jäänpä sitten eloon tai kuolen. Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.
Fil 1:20-21

Dottie Rambon kappale selittää olosuhteitani tänä iltana.

Ei ole ikinä ollut näin koti-ikävä

Ikkunassa on valo, pöydän pinta loistaa,
Joku seisoo avoimella ovella.
Näen kristallivirran, joten minun täytyy olla lähellä ikuisuutta,
Herra, minulla ei ole ikinä ollut näin koti-ikävä.

Kerto:
Näe, miten kirkas valo loistaa!
On kotiintuloaika ja näen Isäni seisovan ovella.
Tämä maailma on ollut erämaata, olen valmis vapauteen.
Herra, minulla ei ole ikinä ollut näin koti-ikävä.

Näen perheeni kokoontuvan,
Ihanat kasvot, kaikki tuttuja,
Mutta kukaan ei ole enää vanha eikä raihnainen.
Voi, tämä yksinäinen sydän itkee.
Levitän siipeni lentoon.
Herra, en ole ikinä tuntenut tällaista koti-ikävää.
Herra, minulla ei ole ikinä ollut näin koti-ikävä.

Dottie Rambo 1977 (oma suomennos)

Kuten voit kuvitella, Charlynella on paljon pureskeltavaa tässä tulevina päivinä. Pyydän sinua rukoilemaan rakkaan vaimoni puolesta meidän 44. häävuosipäivänämme. Hän tulee näkemään monia muutoksia tulevina päivinä. Kiitos tuestanne tälle palvelutyölle niin eilen, tänään kuin huomennakin.

“Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.  Minun Isäni kodissa on monta huonetta — enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.”
Joh 14:1-2

Haluan kertoa sinulle yhden esimerkin kuolevasta armosta, jota Jumala on osoittanut minulle tänään, kun minua kärrättiin takaisin huoneeseeni operaation jälkeen. Olen ollut yksityisessä huoneessa tulehduksen takia ja koko perheemme on nauttinut tämän huoneen antamasta yksityisyydestä. Ajattelin “Miten hyvä huone meillä on.” Yhtäkkiä tajusin, että olen siinä huoneessa yhdessä Jeesuksen kanssa. En ole yksin tällä matkalla.

Onko Jumala pettänyt meidät? Ei laisinkaan. Kuten avustajani muistutti minua, kun kirjoitimme tätä yhdessä, Jumala ei ikinä tee virheitä. Niin kuin Hän tekee työtään avioliitossasi, Jumala tekee työtään minunkin elämässäni tällä hetkellä.

Jumala siunatkoon meitä kaikkia. Saatan pian olla menossa kohti kultakatuja elämään ikuisesti rakkaimman ystäväni, Jeesuksen, kanssa.

Koska Hän elää,
Bob Steinkamp
Rejoice Marriage Ministries

Katso uusimmat julkaisut TÄÄLTÄ

Lue lisää Bobin kirjoituksia TÄÄLTÄ